pälätystä ja 100 päivää

Morjens!

Täällä ollaan taas ja vaikkei kirjotusfiilistä löydy ni yritän silti jotain kertoa, muuten unohtuu kokonaan tää blogin olemassaolo. Viimesessä blogipostauksessa puhuin siitä Lontoonmatkasta, mikä oli noin kolme viikkoa sitten (hui!) ja sen jälkeen palattiin takasin arkeen. Noin puoltoista viikkoa oli tosi lämmin, päivisin jopa 25 astetta, mutta nyt alkaa tulla vähän kylmä taas. Sillä siis meinataan noin 13 astetta päivisin. Hitsi. Välillä miettii siinä +20 asteessa että miksei ottanut shortseja tänään, mutta 

Niinkun videossa kerroinki, meille tuli viikoksi espanjalainen tyttö asumaan, kun sen luokka oli vieraana meidän koulussa. Koska vaihtarit on meijän koulussa vähän erikoisasemassa, niin saatiin mennä mukaan niiden "sortie"ihin eli luokkaretkille. Mä olin tosi kipeä mut en voinu jättää välistä tilaisuutta viettää koulupäiviä muualla :-D Käytiin muunmuuassa Arcachonissa (jättikaunis kylä ihanan meren rannalla), Dune du Pylalla (massiivinen hiekkadyyni) sekä tippukiviluolissa. Yksi päivä kans vietettiin kierrellen Bordeauxia ja käymällä Grand Thêatren sisällä. Koska oon laiska ja tyhmä niin en ottanut kameraa mukaan mutta nauttikaa kuvista via iPhone! LISÄYS: mun tyhmä kone lagaa joten ei oo hyviä kuvia, pahoittelen!

kaks pakollista Lontoo -kuvaa

Muita juttuja mitä oon tehny on Stage de zumba eli kahen tunnin zumbasetti viime lauantaina, bingo sunnuntaina ja eilen ollut SVT:n eli biologian retki jätevedenpuhdistamolle. Mulla on huomenna jäljellä enää 100päivää (noin) Suomeen tuloon ja samalla mietin kuinka nopeasti tää aika oikeesti kuluu, vaikka kuinka väitän tylsistyväni täällä. Kuitenkin, en jaksaisi odottaa et nään taas perheen ja kaverit ja pääsen tekemään asioita joita haluan ja joista nautin. Stressaan edelleen jossain mielen perukoilla kielen oppimisesta mut päällepäin otan vaan rauhassa. Vinkki tuleville vaihtareille; opiskelkaa kielioppi ennen lähtöä, kaiken muun opitte kyllä. 

la dune de pyla

Vaihtovuos on oikeesti tosi sekavaa ja sellast et ei koskaan tiiä mitä tulee tapahtuu. Kysymykset on "mitä? minne? miksi? kuka? häh?" ja vastaukseks saat "peruna", yritäpä siinä sitten miettiä mitä se meinaa. Ja et todellakaan tiedä ennen sun kohdemaahan/perheeseen astumista että mikä meno siellä on olevinaan. Mä en pysty suunnittelee viikkoa eteenpäin mitään kun uutta ohjelmaa voi tulla millä sekunnilla hyvänsä. Mut toisaalta, miks pitäis suunnitella? 

Meijän koulun henkilökunta on muuten parhainta ikinä, jokainen alkaen niistä siivoojista jotka häätää meijät ulos koulun hengailupaikasta meijän koulusihteeriin, joka on pieni musta mies ja joka kuitenki jaksaa välittää vaihtareista. Salaisesti toivon että ne osais suomea ja löytää tän blogin ja tulee onnellisiks kun lukee nää sanat. Välillä mulla on ollu tosi ristiriitaisia tunteita kun vaihtareita on niin paljon samassa koulussa/oli samalla luokalla mut kuitenkin saa tosi paljon yhtenäisyyden tunnetta ja empatiaa muilta kun maailma sotii vastaan. Voisin melkein sanoa että koulun henkilökunta on ollut enemmän tukena ja apuna meille kun kukaan järjestöläinen tai aluevalvoja. Ensi tiistaina maistellaan juustoja jotka koulu tarjoaa ja torstai-iltapäivänä meijän tapaamisessa valmistellaan seinälehtiset perjantain avoimiin oviin, joissa edustetaan meidän maita. Oho oonpas kirjottanu paljon kuitenkin, tuli fiilis kertoa kaikenlaista. Uusia uutisia perheessä on että joudun luultavasti vaihtamaan viimeiseksi kolmeksi kuukaudeksi muualle, mutta siitä sitten kun tiedän itse enemmän. Tää alkaa kuulostaa jo rotaryvaihdolta :-D noni nyt saa loppua tää selitys, ens kerral sit jotain muuta! Adios 

mä ja sisko Justine espanjalaisten vierailun aikaan 

vaihtarit! kuvasta puuttuu 1x norja ja 1x brasilia :) 

ei muuten ollu mikää pieni hiekkalaatikko

mä ja outo oululainen